perjantai 22. marraskuuta 2013

Kulttuurieroihin törmääminen / The Collision of the cultural Differences


22.11.2013

Tällä viikolla olen päässyt kokeilemaan jouluvalaistusta tuomieni kynttilöiden avulla ihan päivittäin. Tähän tunnelmoinitiin on pakottanut päivittäiset sähkökatkokset, jotka ovat kestäneet päivän valkenemista illan pimenemiseen asti. Illalla sähköt ovat välillä toimineet ja välillä eivät. Kuinka iloiseksi ihmislapsi voikaan tulla, kun huomaa sähköjen taas toimivan, pääsee laittamaan ruokaa, keittämään kahvia ja ennen kaikkea lataamaan kaikista tärkeimmän vempeleen, tietokoneen! Huomaan olevani erittäin riippuvainen läppäristäni ja internetistä. Facebookin ja Skypen välityksellä yhteydet sukulaisiin ja ystäviin ovat elinehto. Tuntuu, kuin olisi heitä ihan lähellä, vaikka etäisyys livenä on todellisuudessa melkoinen. 

Koululla on ollut hiljaista oppilaiden valtakunnallisten kokeiden takia. Niinpä minulla on ollut aikaa täällä olevaan muuhunkin elämään. Muutaman koulun opettajan kanssa kävin eilen Snake Parkissa, n. 20 km:n päässä täältä. Aikaa matkustamiseen meni ainakin tunti suuntaansa teiden kunnossapitotöiden takia. Oli ihan rallikuskimainen olo, kun nelivedolla vedin kuoppaisia teitä maaseudulla.  Koin ylpeyttä suomalaisuudesta, olenhan kotoisin maasta, jossa osataan ajaa autoa! Perillä saimme opastetun kierroksen käärmeiden maailmaan. Paikassa oli myös Maasai-heimon historiaa ja upeita käsitöitä, joita oli mahdollisuus ostaa. Lisäksi alueella oli kamerliratsastusta. 

Kulttuurierojakin on tullut mietittyä. Minulle länsimaiselle tasa-arvoa itsestään selvänä pitävälle naiselle on ollut outoa se, että minä olen täällä rikas valkoihoinen. Tapana on, että jos minä ehdotan retkeä,  kahville – tai syömään menemistä ystävilleni tai työkavereilleni, minä myös maksan kaikki kulut, mitä menoista aiheituu. On hyvä siis olla aina varautunut tukkuun paikallista rahaa, jottei joudu pulaan. Tasa-arvo valkoihoisen ja tummaihoisen välillä on vielä todellakin hakusessa. Puhumattakaan miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta.

Täällä olen paikallisten silmissä huonon naisen maineessa! Kun kuljen miespuolisten kollegoitteni kanssa kaupungilla, paikalliset ajattelevat, että meillä on suhde. Sen lisäksi he olettavat automaattisesti, että paikallinen mies- tai naispuolinen ystäväni on kanssani hyötyäkseen minun rahoistani. Jotenkin sairasta! Ei ollut kovin kiva fiilis, kun minulle tämä asia selkeni. Meillä oli hyvä keskustelu tästä tiimini jäsenten kanssa. Paras lääke tähän on huumori.  Ja maksaessani ystävilleni jotain, koen auttavani heitä. Kyse on meidän mittapuun mukaan kuitenkin melko pienistä summista. Työkaverini ja paikalliset ystäväni koen avarakatseisina, lämminsydämisinä ja fiksuina ihmisinä, joiden kanssa on ilo tehdä työtä ja kiva tutustua paikalliseen elämään.

Olen ajatellut, että meille kaikille länsimaisille valkoihoisille olisi terveellistä tulla joskus näkemään ja kokemaan tämä huomion (eikä aina niin kivan huomion) keskipisteessä oleminen. Ehkäpä osaisimme paremmin suhtautua kotimaassamme asuviin ulkomaalaisiin. Silti koen, että ystäväni huolehtivat minusta ja tekevät kaikkensa, että koen oloni täällä kotoisaksi.

In English

In this Week I have used Christmas lights (candles) every day in my house. The Result of this Mood is “blackout” of Electricity.  We have been without Electricity from the Sunrise to Sunset every day. You can’t  understand, how this Human being can become glad when she is getting back the power of Electricity! You have to hurry up to make a food, to cook a cup of coffee and above all to fill the batteries of your laptop. Especially here in Tanzania I have noticed how dependent I am about the Computer and Internet. When I can chat in Facebook and talk by Skype with my Relatives and Friends I feel me very closed with them although the real Distance between us is enormous.

In the School has been peaceful because of the Exams. So I have had time to access the life outside of the School, too. Yesterday I visited with some of my colleagues In the Snake Park which is about 20km from Arusha. It takes about an hour in both directions to drive to there because of the bad Roads. I was so proud of my Finnish Driving Skills, I felt like a Rally Driver from Finland! The Snake Park was worth of the Visiting. There were many beautiful   Handworks of Maasai-tribe and you had the Chance to Camel Riding, too.

In this Week I have had time to think the Cultural differences of Finland and Tanzania. For me as a Western Woman the equalities of Rights are self-evident. But it isn’t the same here. You can see differences between the Rich and the Poor; the White and the Black daily on the Street and everywhere. I am, as a white woman, very rich by the view of African.  And here tend to be so that if I ask my friends or colleagues to do something together, it’s always my task to pay all the costs. 

And I have poor woman’s Reputation here. When I’m walking with my mail colleague(s) on the street, people are thinking we must have the relationship. My feelings  wasn’t very comfortable when I noticed and understood this. In common people here aren’t any kind of understanding of the Friendship with a woman and a man. I’m working here in the team with the men and we are doing many things together. I have had good discussions with this in my team. The best Medicine is Humor. And I’m lucky to have so fine members of the team! These people I’m working with are open-minded, hearty and clever people. I really enjoy to work and do things with them! 

I think it would be healthy for every Western people to come here and notice all these feelings and things. Maybe we ourselves in Finland could understand better the people from foreign Countries. Still, I’m feeling my friends are taking care of me the whole time. I feel me safety and homelike here.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti