Blogi 6.2.2014
Olen palannut takaisin Suomeen. Olo on ristiriitainen. Oli
ihana tulla kotiin, kun ystävät olivat pitäneet asioistani ja kodistani hyvää
huolta. Kukkia oli pöydällä ja ruokaa odottamassa jääkaapissa. Kiitos!
Toisaalta hyppy takaisin lämpimästä Tansaniasta uusien ystävien ja
mielenkiintoisen tehtävän parista kylmään Pohjolaan vaatii totuttelemista.
Pitää saada taas arkirutiinit käyntiin ja elämä täällä taas rullaamaan.
Mennyt viikko oli Tansaniassa työntäyteinen ja
mielenkiintoinen. Antti tuli keskiviikkona illalla Kilimanjaron lentokentälle,
josta hain hänet Arushaan. Olin erittäin kiinnostunut kuulemaan, mitä uutisia
ja suunnitelmia hänellä oli tulevaisuutta varten Projektin tiimoilta. Vaikka
oli myöhäinen ilta, aloitimme keskustelun työn tiimoilta heti automatkalla.
Seuraavana päivänä menimme tietysti heti koululle
tervehtimään opettajia ja oppilaita sekä tapasimme Arushan alueen erityisopetuksesta
vastaavan henkilön. Perjantai menimme virastoon, jossa tämä erityisopetus
koordinaattori esitteli meidän esimiehelleen. Kävimme myös Secondary
Schoolisssa , jossa oli opiskelijoina muutamia Meru Primary Schoolin entisiä
kuuroja oppilaita. Mietimme, miten
voisimme auttaa näitä oppilaita, joiden koulun käynti englannin kielellä
huulilta lukien ilman viittomakieltä on erittäin haastavaa. Ihanaa oli nähdä se, miten aidosti rehtori ja
eritysopetuksen koordinaattori halusivat tehdä asialle jotakin. He halusivat,
että auttaisimme heitä keksimällä ratkaisuja tähän ongelmaan.
Projektin paikallinen Johtoryhmä piti ensimmäisen
kokouksensa. Tässä kokouksessa toimin sihteerinä. Oli hienoa saada olla mukana
tässä upeassa asialle vihkiytyneessä porukassa. Keskustelu ja suunnittelu sekä
ideointi siitä, miten saisimme kaupungin johdon tukemaan ponnistelujamme ja
työtämme oli innostunutta ja hedelmällistä. Upeinta mielestäni on se, että
tässä on mukana paikallisia ja ammattinsa osaavia henkilöitä, joiden avulla
voimme päästä vaikka kuinka pitkälle. Tämä hieno perjantai huipentui koululla
minulle järjestettyihin yllätysjuhliin, johon opettajat olivat tehneet minulle
ruokaa ja ostaneet lahjan. Olin todellakin liikuttunut heidän
ystävällisyydestään. Ihanaa on, että seuraavalla kerralla minulla on tuttuja
ihmisiä koululla.
Maanantai jatkui virastotapaamisilla. Päivä oli huippuhieno,
sillä pääsimme tapaamaan Arushan kaupungin johtajaa, joka lupasi kaupungin
tukevan toimintaamme. Oppimiskeskuksen rakentamiseen laitettaisiin vauhtia ja
kaupunki osallistuu omalta osaltaan myös hommaamaan tietokoneita kuurojen
kanssa tehtävään opetustyöhön. Kävin vielä tervehtimässä opettajia ja oppilaita
koululla, ennen kun teimme vielä vierailukäynnin yksityiskoulussa, jossa
erityisoppilaat olivat ideoineet myytäviä tuotteita. Markkinointi puuttui.
Puhuimme siitä, miten ammatillinen koulutus ja näiden oppilaiden työllistäminen
voitaisiin järjestää.
Oli aika jättää jäähyväiset. Kolmen kuukauden aikana olen
saanut kokea uskomattoman seikkailun Afrikassa. Olen saanut olla mukana
tekemässä töitä hienojen ja ammattitaitoisten ihmisten kanssa, tutustua näiden
paikallisten uusien ystävien kautta afrikkalaiseen kulttuuriin ja elämän
menoon. Olen onnellinen siitä, että uskalsin lähteä tähän seikkailuun. Ja oli
ihana jättää Projekti hyvistä asemista Antin jatkettavaksi. Toisaalta mieleni
oli haikea, sillä olisin niin mielelläni itsekin tapahtumien keskellä nyt, kun
asiat tuntuvat saavan vauhtia ja tukea ihan Arushan kaupungin johtotasolta. Onneksi on olemassa Internetyhteydet!
In English:
I have
arrived back to Finland. It was nice when my friends had taken care of my
things and home when I was in Africa. Thanks! In the same time it’s terrible to
come back from the warm Africa to this cold country. I have to find my every
day Rhythm again here in Finland.
Last Week
in Tanzania was full of happenings and work. I picked Antti up from the Airport
of Kilimanjaro on Wednesday Evening. I was very interested in to hear the new
plans of the Project. We started to work already on the road from Kilimanjaro
to Arusha.
In the next
Day we visited in the Meru Primary School with the Coordinator of the Special
Education. And on Friday we visited in the Office in Arusha. After that we went
to the Secondary School where there were
studying some of the Deaf pupils from Meru Primary School. We were wondering
how we can help those pupils in their studies. Now they have to able to
understand everything in English by lip-reading. It was good to notice how
seriously the headmaster of the school and Coordinator of the Special education
wanted to get some new Ideas and solutions to this Problem.
On Friday
we had also the first Meeting of the new Leadership Team in this Project. I was
working as a Secretary in this Meeting. It was wonderful to be with the Group.
We were discussing how the city Management would be able to get across the
value of our Work in this Project. I
really liked how motivated the Team was to work and find the ways to develop
things in Arusha and Tanzania. This Friday culminated to the Surprise Party for
me. The Teachers of Meru Primary School had made food and they gave even a
present for me. I was touched about all this Kindness. It’s nice to know when I
come back next time I have already Friends waiting for me.
On Monday
continued with the Meetings in the Office. The Day was particularly fine
because we met the head of the city. He promised the City of Arusha will
support the Project by giving Computers and building the Learning Center. We
visited also in a Private School in Arusha. We saw how the handicapped Pupils
were doing handmade Products to getting money of their own. Problem was how to
get the Products sold. We talked about the Vocational Education and training to
the handicapped Students.
It was time to bid farewell to
Africa. In these three Months I have been able to experience a great Adventure
In Africa and in Tanzania. I've got to
do the work of skilled people and get to know by these wonderful Friends what
kind of Society this Country is. I’m so happy I had possibilities to visit in
Africa and be with this Project. It’s good feeling to leave Antti to continue
the Work in a good Position. I feel a
little bit sad but fortunately there is always Internet Connections!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti